Kuntapuitelaki ei palvele kuntalaisia - valtion lopetettava kuntien kurittaminen

Eduskunta hyväksyi jokin aika sitten hiljaisuudessa kuntapuitelain. Lähitulevaisuudessa tämä puitelaki perkaa koko kuntakentän perinpohjaisesti ja muuttaa perinteisen suomalaisen kuntajaon perusteellisesti. Merkittävyydestään huolimatta,eduskuntapuolueet eivät ole tahtoneet pitää ääntä asiasta: -näin vaalien alla on parempi pitää asia pimennossa kuin puhua siitä avoimesti.

Ensisijaisesti Pohjoisen ja Itä-Suomen alueita koskettava kuntapuitelaki ei ole jossain ministeriön aivoriihessä syntynyt hyvä idea maamme kuntakentän olosuhteiden ja palveluiden parantamiseksi. Kuntapuitelaki on tulos täysin epäonnistuneesta kunta- ja aluepolitiikasta. Viimeiset hallitukset ovat leikanneet kunnilta miljardeja samaan aikaan, kun niille on valtion taholta lyöty entistä enemmän vastuuta mm. sosiaali- ja terveyspalveluissa. Viimeiset 10-15 vuotta harjoitettu politiikka on rampauttanut kunnat pahasti ja kuntapuitelailla yritetään nyt säälittävästi korjata tilannetta.

Kuntapuitelaki ei missään nimessä tuo hyötyä kunnille ja vielä vähemmän KUNTALAISILLE. Kuntien yhdistymisistä syntyvät säästöt tulevat pääasiassa henkilöstön rajusta karsinnasta ja hallintojen tiivistämisistä. Tämä ei missään nimessä edesauta kuntalaisten jäämistä kotiseudulleen tai palvele peruspalveluiden laadukkuutta. Puitelain määräämä 20 000 asukkaan kuntaraja perusterveydenhuollon ja sosiaalitoimen tehtävien ylläpitämiseksi keskittää nämä palvelut ja vie ne kauas käyttäjien ulottumattomiin. Erityisesti tämä koskettaa vanhusväestöä ja niitä, joiden omaisia on esim. saattohoito-osastoilla.
Henkilöstön supistamisen kautta saatavien säästöjen lisäksi kuntapuitelain myötä myös palveluiden yksityistäminen käy entistä helpommaksi: -enää ei tarvita usean eri kunnan pamppuja päättämään esim. siivouspalveluiden yksityistämisestä, vaan päätös voidaan kätevästi toteuttaa yhden suuren kunnan päättävissä elimissä. Kuntapuitelaki ei suoranaisesti mainitse palveluiden yksityistämistä/ulkoistamista, mutta edesauttaa sitä huomattavasti.

Kuntien supistaminen kaventaa erityisesti kunnallista kansanvaltaa. Suurempia kuntayksiköitä muodostettaessa yksittäisen kuntalaisen ääni katoaa helposti vallan käytäville. Kuntapuitelain myötä virkamiehillä on myös mahdollisuus kasvattaa vaikutustaan ja kasata itselleen valtaa - esim. viiden kunnan yhteenliittymässä ei enää tarvita viittä kunnan,- hallinto,-teknistä,- sivistys, -ja perusturvajohtajaa.

Kuntapuitelaki on täysin väärä lääke kuntien nostamiseksi ahdingosta. Valtion tulee ottaa enemmän vastuuta itselleen ja lisätä huomattavasti kuntien valtionapuja. Rahasta tämä asia ei ole kiinni, sillä rahaa kyllä löytyy kun vaan uudelleen osataan jakaa. Tätä linjaa Suomen Työväenpuolue noudattaa politiikassaan. Samaan aikaan, kun voitot vaan kasvavat ja valtio jouduttaa palveluiden yksityistämistä, kunnat pakotetaan nostamaan veroäyrinsä äärimmilleen ja näin jouduttamaan maaseudun autioitumista, tuottavien työpaikkojen karkaamista ja kuntalaisten "pakkomuuttoa" suuriin kaupunkikeskuksiin. Tämä kehitys ei ole suurtenkaan keskusten mm. pääkaupunkiseudun etu, sillä hillitön muutto ja tulokkaiden sosiaaliset ongelmat ovat huomattavasti kasvaneet.

Kuntien on saatava vapaasti yhdistyä, muodostaa uusia peruspalvelupiirejä tai perustaa uusia kuntia - jos vain sen tarpeelliseksi näkevät. Kuntapuitelaki pakottaa kunnat epämuodostuneisiin yhdistymisiin, jotka eivät palvele kuin suuren rahan etua.

Yhdistämiset eivät saa vaarantaa kunnallista kansanvaltaa, henkilöstön asemaa tai perus- ja sivistyspalveluita. Näitä asioita on entisestään kehitettävä, korostettava ja niihin on suunnattava varoja. Vain näin Suomi voidaan pitää tasapuolisesti asuttuna ja ihmisen oma ympäristö mahdollisimman mukavana asua.

Antti Siika-aho, 107
kansanedustajaehdokas, Helsingin vaalipiiri
toimistovirkailija,
Puolueen varapuheenjohtaja