Martti Salomaa, 105
Ammatti: merkonomi, työnhakija

VAALITEEMANA HELSINKI
Olen muuttanut Helsinkiin maaliskuussa 1979. Siitä lähtien olen alun asunut Helsingissä, en missään muussa kunnassa tai kaupungissa edellämainitusta ajankohdasta lukien tähän päivään saakka.

Suomi on jaettu vaalipiireihin ja olen sitä mieltä, että tällä on jokin tarkoitus. Jotkut näkevät asian toisin, joten aika ajoin kuulee, että koko maan pitäisi olla yhtenä vaalipiirinä. Tämä on perusteltua europarlamenttivaaleissa, mutta ei eduskuntavaaleissa. Olen myös sitä mieltä, että ehdolle asettuvan tulisi asua oman vaalipiirissään. Helsingin ongelmat ovat erilaisia kuin Rovaniemen, Puumalan tai Alahärmän. Jos bussi ei kulje 15 minuutin välein 2 km:n päähän, Helsingissä voidaan pitää meteliä asiasta monella eri tavalla. Ivalossa voidaan olla tyytyväisiä, jos päästään jollain kuljetuksella kerran päivässä 150 km:n päähän terveyskeskukseen.

Helsingin keskeisin ongelma liittyy jatkuvaan kasvuun. Jos ihailisin jatkuvaa bruttokansantuotteen kasvattamista, niin pitäisin positiivisena Helsingin jatkuvaa kasvua. Kuitenkin täydellä teholla tapahtuvasta rakentamisesta on seurauksena elämisen laadun heikkeneminen. Helsingissä tämä näkyy esimerkiksi puistojen tuhoutumisena ja virkistysalueiden rakentamisena. Aurora Karamzinin puisto, Lapinlahdenkadun puisto ja Pikkuparlamentin puisto viimeksi ovat joutuneet rakennusmaaksi tai työkoneiden säilytyspaikaksi. Taitaa Vanhan kirkon puisto olla ainoa, joka on toistaiseksi saanut olla rauhassa. Seuraavana tuhoutuu Töölönlahti apulaiskaupunginjohtaja Pekka Korpisen vauhdittamana ja Helsingin Sanomat antaa tarvittavan taustatuen. Kaupungin virkamiesjohto sekä Helsingin keskeisimmät suuret puolueet eivät voineet hyväksyä 100 vuotta vanhojen punatiilisten makasiinien kunnostamista kulttuurikäyttöön, joka olisi perustunut kaupunkilaisten omaehtoiseen toimintaan. Korpiselle kaiken pitää olla suurta ja mahtavaa.

Asuinrakentamisen suhteen Helsinki alkaa olla täysi, kun Jätkäsaari, Hermanni, Viikki ja muut vastaavat isot hankkeet saadaan valmiiksi. Viimemainittujen ongelma on näiden asuntojen kohdistaminen hyvätuloisille. Vuokra-asunnoille on kertakaikkiaan säädettävä pysyvä prosenttiosuus uustuotannossa, jolloin asia tulisi selkeästi poliittiseen keskusteluun.
Nykyisessä järjestelmässä vuokra-asunnot voidaan jättää kokonaan rakentamatta eikä kukaan huolestu. Näiden ongelmien ratkaisemiseksi en hyväksy Sipoon kunnan pilkkomista väkivalloin. Sipoo edustaa rikasta suomenruotsalaista kulttuuria, jonka sijaitseminen Helsingin välittömässä läheisyydessä on suuri rikkaus. Helsinkiläisten kunnallispoliitikkojen hurmosryntäyksessä Sipooseen tuhoutuu ensin kaunis puutalokeskusta. Harmaa betoni tulee tilalle, kun halutaan näyttää kuinka SDP-Kokoomus -akseli rakentaa tehokkaasti.

Helsingissä on jo nyt vaikea järjestää terveydenhuollon palvelut tasapuolisesti. Pitäjänmäessä pääsee lääkäriin ja päivystystapauksissakin kohtuullisessa ajassa, mutta itäosissa kaupunkia sama ei toteudu. Kun autoille ja vesienkäsittelyyn rakennetaan riittävät tunnelit Helsingin alle, niin voidaan todeta että rahaa riittää. Mikä on tärkeää? Helsingissä on ensiksi otettava asenne, että hoitoon tuleva potilas hoidetaan järkevässä ajassa. Tämä aika on myös lauantai-iltana klo 23 korkeintaan 1 tunti. Tämä tapahtuu siten, että liikenteeseen tehtyjä investointeja supistetaan ja vastaavalla summalla korotetaan terveydenhuollon osuutta budjetissa. Käytännössähän tämä pääasiassa tarkoittaa uusia virkoja. Esimerkiksi Tampereella tehtiin näin. Onko joku valittanut siitä, että Koukkuniemen vanhainkodin 200 uutta virkaa ovat rasite?

7-vuotias ei kykene puolustamaan etujaan. Ala-asteopetus on turvattava lähellä olevassa koulussa. Lapsen koulumatka ei voi olla pitkä. Yksistään sekin syy riittäisi, että autoilijoilla on suuria vaikeuksia antaa suojatielle pyrkivälle jalankulkijalle tietä. Puhumattakaan siitä, että suojatien eteen pysähtyneen auton viereen pysäytettäisiin myös oma auto. Tärkeintä tietysti on, että pedagogisesti pieni opetusryhmä on parempi kuin iso. Näin ollen asuinalueelta ei saa lopettaa ainoaa koulua. Mitä järkeä on esimerkiksi Konalan ala-asteen lakkauttamisessa?

Yhdyskuntarakenteen ei tarvitse Suomessa olla tiivis. Väitteeni perustuu kahteen lukuun. Ne ovat Suomen pinta-ala ja väkiluku. Tiivis urbaani kaupunkirakenne synnyttää ympärilleen hajanaisen yhdyskuntarakenteen. Esimerkki: nuoripari muuttaa Hoas:n asuntolasta Toiselle linjalle ensimmäiseen omistusasuntoon. Sitten tulee kaksi lasta ja muutetaan Kontulaan kerrostaloon, kaksioon tai kolmioon. Miehestä on tullut ATK -päällikkö ja vaimo on ylennyt leikkaussalin hoitajaksi. Ollaan kyllästytty yläkerran jatkuvaan remontin tekoon ja alakerran toverin jatkuviin yöbileisiin. Halutaan omaa rauhaa. Otetaan pankista laina ja muutetaan Nurmijärvelle omakotitaloon. Eikä päätös edes myöhemmin kaduta. Näin tiivis yhdyskuntarakenne synnyttää ympärilleen hajanaisen yhdyskuntarakenteen.

Hajanainen yhdyskuntarakenne on positiivinen asia. Ainoana puolueena Suomen Työväenpuolue ja ainoana ehdokkaana minä hyväksyn sen.

Suomi saa olla edelleen Suomi, kunhan pidetään huoli myös heistä, jotka eivät itse pysty tai eivät halua lähteä kaduille sekä tiedotusvälineisiin, eli vanhukset, sairaat ja lapset.

Toivottavasti kohtaat minut vaalityössä kentällä. Kerron sitten, kuinka kehitin vähänkuluttavan elämäntavan, ennen kuin Komsi oli Koijärvellä kettingeissä.

Suomen Työväenpuolue ja
Martti Salomaa, numero 105
on vaihtoehto markkinavoimille.

Harrastukseni
Järjestötoiminta ja shakki

Henkilötietoja
ikä: 52 v.
osoite: Kolsarintie 6 B 26, 00390 Helsinki
p. 041-5249425
sähköposti: salomaa@helsinkilainen.com

Muuta kerrottavaa itsestäni: Koska todennäköisesti olen Helsingin vaalipiirin ainoa työtön ehdokas, niin äänestäjille tarjoutuu mahdollisuus valita työttömien aito edustaja eduskuntaan työttömien ja muiden vähäosaisten etuja ajamaan.