STP:n Helsinki-ohjelma kunnallisvaaleissa 2008
Helsingin kunnallispolitiikkaan kansan etujen mukainen remontti!

Johdanto:
STP toimii sen puolesta, että nykyiseen kovaan yhteiskuntapolitiikkaan saadaan muutos. Välttämätön muutos merkitsee käytännössä sitä, että yhteiskunnan tulonjakoa ja nykyisenlainen hillitöntä voittojen kasvua ohjataan ja säädellään oikeudenmukaisempaan suuntaan.
Yhteiskunnassa syntyy koko ajan uusia ja kasvavia tarpeita mm. terveydenhuollon, vanhusväestön, koulutuksen, liikenteen, asumisen, opetuksen ja ympäristönsuojelun piirissä. Näiden perustarpeiden hyvä hoitaminen pitää ihmisen toiminta- ja työkyvyn yllä. Yhä enenevässä määrin lisääntyvät myös ne yhteiskunnan tehtävät, joilla ylläpidämme ja kehitämme ympäristöämme sekä torjumme eko- ja ympäristökatastrofia. Maan viimeisten hallitusten toimesta Helsingille on sysätty yhä uusia maksuvelvoitteita - eli siirretty kaupungin kokonaan maksettavaksi sellaisia menoja, joihin valtio on aikaisemmin ottanut osaa. Sen sanotaan heikentäneen kaupungin toimintaedellytyksiä ja aiheuttaneen paineita nostaa kunnallisveroa. Hallitus on puolestaan nähnyt syntyneen tilanteen mahdollisuudeksi laskea valtionveroa edelleenkin. Kokonaisuutena tämä merkitsee siirtymistä kohti tasaverotusta. Kysymys on tulonsiirrosta tavalliselta kansalta rikkaille ja pääomapiireille. Tärkeintä näyttää olevan, että rikkaat rikastuvat, köyhistä kaupunkilaisista ei ole niin väliä.
Talouden voittoja on ohjattava ihmistä kehittävien ja toimintakyvyn hoitamiseen. Samalla syntyy uusia työpaikkoja ja oikeaa yhteiskunnallista toimeliaisuutta. Tämä on myönteinen ja välttämätön tapa kehittää yhteiskuntaa ja turvata entistä oikeudenmukaisempi tulonjako ilman, että synnytetään turhaa ylenpalttista kerskakulutusta. Samalla se siirtää vallalla olevaa yksilökeskeistä ajattelua ja asennoitumista yhteisölliseen yhteiskunta-ajatteluun.
Tiedostamme ongelmat, joista kärkevimpinä ovat terveyden-, sairaan- ja vanhusten hoito, sekä mielenterveyden ja syrjäytymisen ongelmat ovat peruskysymyksiä, joiden hoitaminen vaatii riittävien raha- ja henkilöresurssien varaamista. Olevien ja kasvavien ongelmien ratkaiseminen vaatii ennen muuta oikeaa poliittista tahtoa, joka syntyy vaalien tuloksena. Se voi syntyä vain äänestämällä.

Helsingin talous
Helsingillä on riittävästi tarvittavia taloudellisia resursseja ongelmien kestävien ratkaisujen rahoittamiseksi. Ongelmana on resurssien tietoinen piilottaminen, todellisista tuloista vaikeneminen sekä jatkuvan alibudjetointi, joista on päästävä eroon.
Vaadimme, että valtiota on painostettava entisten ja korvamerkittyjen valtionosuuksien palauttamiseksi ja että kaupungin on harjoitettava järkevämpää talouspolitiikkaa lopettamalla sisäiset tulonsiirrot (vuokrat) ja yli-investoinnit. Sen sijaan rahaa on käytettävä investointeihin suhteuttamalla ne kaupunkilaisten eikä yksityisten bisneksen voitontavoittelun tarpeellisiin. Kaiken aikaa eri tahoilta kuulemme vaatimuksia paremmasta tehokkuudesta, tuottavuudesta ja kulujen säästämisestä. Tämä säästäminen ja tehokkuuden korostaminen on harkitusti harhaan johtavaa. Se palvelee vain bisnestä ja kaupungin toimintojen yksityistämistä.
Veromaksajien, tavallisten kaupunkilaisten, on äärettömän vaikea tietää totuutta Helsingin taloudesta. Totuus salataan kirjanpidolla. Maan tavan mukaan se tehdään vaikeaselkoiseksi, sillä hämätään ja sitä väärennetään härskisti. Helsingin kirjanpito ei kerro yksiselitteisesti tulojen ja menojen suuruutta. Kirjanpidossa harjoitetaan sisäistä laskutusta, jolla kaupungin palvelut saadaan näyttämään todellisuutta kalliimmalta. Tehdään poistoja omaisuudesta, joka on velatonta, maksettu verovaroilla ja lisäksi poistettu jopa useaan kertaan ja poistot jatkuvat loputtomasti!
Kaupungin talous on kehittynyt todella mallikkaasti. Vuoteen 2005 verraten 2007 vero- ja toimintatulot ovat kasvaneet 555,4 miljoonaa euroa (15,7 %), mutta toimintamenot, kuntalaisten hyvinvointimenot, vain 339,9 miljoonaa euroa (10,8 %). Näin kaupunki säästi palveluista ja kasvatti vuosikatetta 215,5 miljoonaa euroa (65,4 %). Investointien, jotka kasvoivat 225,4 miljoonaa euroa (53,3 %), ylimenevä osa maksettiin säästöistä. Kolmen viime vuoden aikana vuosikatetta ja satunaisia tuloja kertyi 1 766,4 miljoonaa euroa ja omaisuuden myyntivoittoa tuli 754,5 miljoonaa, joten kaupungin vapaasti käytettävien rahojen määrä kasvoi yhteensä 2 520,9 miljoonaa euroa. Siitä käytettiin investointeihin 1 638,2 miljoonaa ja säästöön pantiin 882,7 miljoonaa euroa. Kaupungin omalaatuisten kirjanpidon mukaan säästöön pannut ylijäämät (748,4 milj.e) ovat vähän pienemmät.
Helsingin Pro Kuntapalvelut - verkostokin toteaa kannanotossaan Helsingin talousarviosta, että budjettiesitys vuodelle 2008 näyttää olevan aiempien vuosien tapaan selvästi alimitoitettu ainakin sosiaali- ja terveyspalvelujen osalta. Se on kunnallislain mukaan laitonta ja aiheuttaa monenlaisia ongelmia käytännön toiminnassa.
KELA julkaisi lokakuussa 2007 tutkimuksen suomalaisten kunnallisia palveluja ja verotusta koskevista näkemyksistä, joiden mukaan "Päätöksentekijöiden rooliin asetetut mielipidekyselyn vastaajat eivät halua heikentää nykyisen hyvinvointivaltion palveluja tai etuuksia. Kansalaiset ovat myös valmiita maksamaan kunnallisista palveluista. Neljä viidesosaa vastaajista olisi valmis korottamaan tuloveroja, jos rahat käytettäisiin terveydenhuoltoon. Vain neljännes vastaajista ratkaisisi kotikunnan talousongelmat leikkaamalla palveluja. Kunnallisverotuksen kiristämisen valitsisi talouden tasapainottamiseksi noin puolet vastaajista."
Ei yksityistämiselle
Palveluiden yksityistäminen johtaa eriarvoisuuteen ja hintojen nousuun. Julkisen sektorin palvelut takaavat tasa-arvoiset ja hyvät palvelut, kunhan niille annetaan nykyistä paremmat taloudelliset edellytykset. Vaadimme, että kunnallisten palveluiden tietoinen heikentäminen, alasajo yksityistäminen estetään.

Helsinki työllistäjänä
Kunnallisten sosiaali- ja terveyspalveluiden turvaaminen on keskeinen osa työllisyyttä. Koko yhteiskunn-an hyvä työllisyys turvaa rahoituspohjan kunnallisille palveluille kuten myös muulle sosiaaliturvalle. Helsingistä tulee tehdä esimerkillinen työnantaja sekä estää sellainen kehitys, jossa kaupungin työntekijät jäävät suurin joukoin eläkkeelle, eikä heidän tilalleen palkata ketään.
Vaadimme, että sairaalloisen työntekijöiden työsuhdeturvaa, työmotivaatiota ja terveyttä uhkaavien kilpailutusten on päätyttävä, sen sijaan mm. kunnallisen joukkoliikenteen houkuttelevuutta työantajana on parannettava tekemällä kuljettajan ammattiin hakeutuminen houkuttelevaksi. Kuljettajien palkkausta ja työolosuhteitaan sekä fyysistä turvallisuutta on parannettava. Vaadimme, että kaupungin budjetista varataan riittävästi rahaa joukkoliikenteen kunnolliseksi ja pysyväksi kehittämiseksi. Ikääntyvä väestö ja vammaiset tarvitsevat nykyistä enemmän kunnollisia ja luotettavia sekä helposti saatavia kuljetuspalveluita. Niitä on kaupungin toimesta tuntuvasti lisättävä.
Kaupungin tekniset laitteet ja rakenteet tulee valmistaa kestävän kehityksen periaatteella ja omakustannushintaan.
Helsingin, Espoon ja Vantaan virkistysalueet tulee säilyttää asuin- tai liike- tai liikenteelliseen käyttöön kaavoittamatta: Sipoon, Mustavuoren, Kuusijärven, Kivinokan, Espoon Karhusaaren, Nuuksion, Luukin ja Keskuspuiston viheralueet tulee säilyttää rakentamattomina. Helsinkiin emme halua suurta kylpylää Hietaniemeen eikä Vantaalle suurta jätteidenpolttolaitosta.

Terveydenhuolto, sosiaalitoimi
Nykymenolla Helsinki ajautuu kriisiin, kun laskelmien mukaan vanhusten määrä lähivuosina kasvaa nykyisestä puolitoistakertaiseksi. Tämän ongelman laajuutta ei vielä tunnusteta kaupungin päätöksenteossa. Kaupunki ei ole varautunut pitkäjänteiseen terveydenhoitokulujen kasvuun, eikä mielenterveys- ja päihdeongelmien ennaltaehkäisyyn. Nämä kulut tulevat kasvamaan samalla, kun osa nyt työikäisestä väestöstä poistuu työelämästä joko siitä syrjäytettyinä tai työkyvyttömyys- ja vanhuuseläkkeelle.
Mielenterveys- tai muiden akuuttien ongelmien hoitamattomuus kasvattaa lääkekuluja. Nyt säästetystä eurosta tulee myöhemmin suuremmat, ehkä satojen tuhansien eurojen kulut. Kaupunkilaisen tarvitsemat välttämättömät lääkkeet tulee korvata KELAn toimesta vähintään nykyisellä tasolla, mutta kasvavat lääkekulut on otettava huomioon mm. toimeentulotuissa. Terveyden-, päivähoito- kuten muillekin maksujen korotuksille sanomme jyrkästi EI, kuten sanomme myös vanhusväestön pompottelulle kodin, sairaalan ja terveyskeskuksen välillä.
Paljas, kadun antama "avohoito" ei ole ratkaisu mielenterveysongelmista kärsiville, he tarvitsevat erityisen hyvän ja ihmisarvoisen hoidon. Tosiasia myös on, että mitä varhaisemmin mielenterveysongelmiin puututaan, sitä varmemmin henkilö säilyttää työkykynsä ja ihmisarvonsa.
Vaadimme, että jokaista 10 000 asukasta kohti järjestetään hyvin varustettu terveysasema. Yritysten kasvavista voitoista tulee huomattavasti nykyistä suurempi osa ohjata palvelemaan julkisia toimintoja, jolloin vastaavasti tuotantosektorilla automaation tuloksena häviävät työpaikat kompensoituvat julkisella sektorilla näin synnytetyillä työpaikoilla.
Liikenne
Vastustamme jyrkästi matkalippujen hintoihin kaavailtuja korotuksia. Asetamme julkisen liikenteen, etenkin raideliikenteen, kehittämisen etusijalle ja edellytämme matkalippujen, kuten kuukausilippujen hinnan alentamista. Rakentamalla yksityisautoille pysäköintialueita kaupungin rajalle ja parantamalla joukkoliikenne vastaavasti toimivaksi, vältetään turhat ruuhkat ja saasteet. Esimerkiksi joukkoliikenteen houkuttelevuutta tulee lisätä lyhentämällä pysäkkien välejä ja lisäämällä ajovuoroja sekä tekemällä kuljettajan ammattiin hakeutuminen houkuttelevaksi parantamalla heidän palkkaustaan ja työolosuhteitaan sekä kuljettajien fyysistä turvallisuutta.
Yksityisautoilua on pakko rajoittaa välittömästi, sillä jo nyt asuminen kaupungin valtaväylien varrella on suorastaan hengenvaarallista. Vaadimme polkupyörän käytön edistämistä ja helpottamista sekä samalla pyöräilykulttuurin kehittämistä.
Home- ja kosteusvauriot yhdistettynä kavalaan, hajuttomaan, pienhiukkasien täyttämään ulkoilmaan invalidisoivat ja ovat jo nyt kuolemaksi varsinkin heikkokuntoiselle väestönosalle. Linjamme voidaan kiteyttää seuraaviin lauseisiin: PUHDAS ILMA NYT! TIET AUKI JOUKKOLIIKENTEELLE! LIPPUJEN HINNAT ALAS!

Helsinki ja lähikunnat yhteistyöhön
Yhteistyön parantaminen pääkaupunkiseudun kuntien välillä on tarpeen etenkin terveyden- ja sairaanhoidon, jätehuollon, ympäristönsuojelun ja kuntien välisen joukkoliikenteen turvaamiseksi sekä myös kaavoitus ja tonttipolitiikan alueilla.

Verotus
Veropolitiikan tavoitteena tulee olla kaikkien tulojen saaminen samalle viivalle siten, että kunnallis- ja pääomaverot muutetaan progressiiviseksi. Veroetuoikeutettujen rälssin muodostumista ei tule sallia. Valtionverotuksessa on jo menty siihen suuntaan poistamalla omaisuus- ja varallisuusvero. Nykyinen eduskunta puolestaan on poistamassa perintöveroa yritysten sekä maa- ja metsäomaisuuden osalta.
Kiinteistövero on poistettava asuinkiinteistöiltä tai sitä on ainakin oleellisesti pienennettävä. Samoin energialaitosten ja jätehuollon maksut ovat tulleet veron luoteiseksi, joilla kuntalaisia rahastetaan. Vesi-, viemäri- ja jätehuollon maksujen on oltava lähellä omakustannushintoja. Niiden tarkoituksena ei saa olla kohtuuttomien voittojen tuottaminen. Helsingin Energian hintoja ei saa korottaa. Osalla sen tuotoista voidaan tukea järkeviä vaihtoehtoisten energiatuotannonmuotoja.
Kansalaisen vähimmäistulon turvaamiseksi vaadimme toimeentuloturvan korottamista 1000 euroon. Edellytämme, että kaupungin säännöllisen pysyvän työsuhteen alimman tuntipalkan on oltava 12,50 euroa/tunti ja että osa-aikaisissa työsuhteissa vähintään 16 euroa/tunti.

Asuminen
Vaadimme, että tonttien myynnissä ansioton arvonnousun verotetaan täysimääräisesti. Helsingillä on oltava myös etuosto-oikeus kaavoitettavaan maahan.
Vuokra-asumisen kustannukset on sidottava todellisiin hoitokustannuksiin.
Vaadimme, että kaupungin omistamien asuntotonttien vuokrankorotukset on estettävän. Samoin kaupungin omistamien tilojen moninkertaiset, loputtomat poistot on estettävä.
Kaupungin edullisen tonttimaan luisuminen gryndereiden käsiin on estettävä ja mahdolliset uudet kauppakeskukset tulee kaavoittaa siten, että niihin on toimivat joukkoliikenneyhteydet.
Kaupungin oma asuntotuotanto on käynnistettävä välittömästi siten, että rakentaminen tapahtuu vain rakentamiseen tarkoitetuille ja kaavoitetuille alueille, ei viher- tai virkistysalueille ja vuokra-asuntojen tuotantoa on voimakkaasti lisättävä.
Ensiasumisen tulee pitää olla edullista, siksi vaadimme ensiasuntojen lainoihin kaupungin ja valtion korkotukea. Asumisen osalta tontti- tai kiinteistövero on poistettava.
Uudet asuinalueet on kaavoitettava joukkoliikenteen ja asukkaiden, ei gryndereiden ehdoilla.
Vaadimme asumiselle ja tonttivuokrille ehdotonta hinta- ja vuokrasulkua.
Turvaamalla lähidemokratia esimerkiksi järjestämällä alueilla asuville kansanäänestykset tärkeistä heitä koskevista kysymyksistä, turvataan asukkaiden ja päättäjien välinen yhteistyö.

Lähipalvelut
Postit, lähikaupat, kirjastot, koulut, viranomaispalvelut, terveysasemat, päivähoitopaikat ja palveluiden verkottaminen on luotava asukas- ja aluelähtöisesti siten, että niihin pääsee helposti kävellen tai polkupyörällä. On tutkittava mahdollisuuksia verkottaa lähipalveluja niin, että samasta toimipaikasta voisi saada useita palveluja

Ympäristö
Kaupungin on pidettävä hyvää huolta viher- ja virkistysalueista.
Kulttuuriarvoiltaan ja historialtaan merkittävät kohteet, kuten rannat, virkistys- ja viheralueet, esimerkkeinä Kivinokka, Keskuspuisto, Mustavuori ja historialliset toiminnot, kuten Uutelassa sijaitseva Skatan tilan toiminta nykyisessä muodossaan, on säilytettävä ja jätettävä rakentamatta.
Nykyisin Helsingin ilman saastuminen on tasolla, joka aiheuttaa sairautta jopa kuolemantapauksia. Saastumiselle on oltava selvä yläraja, jonka yli eivät pitoisuudet saa mennä.
Helsingin on oltava aloitteellinen Itämeren alueella osallistumalla maidenväliseen keskinäiseen yhteistyöhön ja huolehtimalla osaltaan siitä, että Itämeri on ja pysyy rauhan merenä.

Kulttuuri ja koulutus
Kulttuuri- ja taidepalveluiden hinta on pidettävä kaikille sopivana. Vaadimme lisättäväksi kirjastojen määrärahoja ja kirjastojen kehittämistä koko kansan kulttuurikeskuksiksi. Kirjastot voivat toimia tietokeskuksina yhdessä ja yhteistyössä muiden maiden kanssa.
Vaadimme, että koulujen on oltava lähietäisyydellä ja että koulujen luokkakokojen on vastattava opettajien resursseja hyvien oppimistulosten takaamiseksi, siksi luokkakokojen kasvattamisen sijasta niitä on supistettava. Emme halua eriarvoisuutta ruokkivia yksityistettyjä tai eliittikouluja.

Vaadimme poliittisen vallan avoimuutta ja läpinäkyvyyttä! Vaalikorruptio on poistettava!
Helsingissä määräävät ja päättävät nykyisin pankit, grynderit ja poliitikot omaksi hyödykseen asukkaiden viihtyvyyteen vaikuttavista asioista ilman, että valtuusto käsittelisi asioita luonnollisessa käsittelyjärjestyksessä. Asiat valmistellaan virkamiesten kesken ja tuodaan valtuustolle vain muodollisesti päätettäväksi. Valtuuston tulee ottaa päätösvalta itselleen kabinettipäätösten estämiseksi ja asioiden käsittelyn läpinäkyvyyden takaamiseksi.