Pekka Tiainen 38

Miksi EU:n parlamenttiehdokas
-Olen ehdokkaana, että ihmisillä olisi mahdollisuus äänestää vaihtoehtoa keskeisinä
" Oikeusvaltio on rapautunut. Perustuslain kansalaisoikeuksia ei oteta huomioon oikeudessa siten kuin kuuluisi. Oikeudenkäynnit kestävät vuosikausia. Oikeuden ratkaisuja tehdään pankkien ja muiden vallankäyttäjien ehdoilla kansalaisia vastaan. Työ ja toimeentulo eivät enää ole perusoikeuksia. Valta on siirtynyt maan rajojen ulkopuolelle, niin taloudellinen valta kuin poliittinenkin valta Brysseliin. Toimeentulon maksamisessa noudatetaan tulkintalinjaa, joka on vastoin edunsaajien etua mm. kun korkomenoja ei oteta huomioon. Vastaavia tulkintavääristymiä on monissa muissa asioissa.

Vaalijärjestelmässä vaihtoehtoja syrjitään yhteiskunnan rahoittamissa tiedotusvälineissä. Tässä on kyse niin vakavasta asiakokonaisuudesta, että tarvitaan kansalaisoikeusremontti.
" Parempi työllisyys ja työttömyyden ratkaiseminen sekä kansalaisten oikeudet ja perusturva;
" Meille on tullut työttömyydestä kansallinen hätätila. Juuri nyt erityisen tärkeää, että katkaistaan nuorisotyöttömyyden nousu ja ehkäistään, että pitkäaikaistyöttömyys ei lähde uudelleen nousuun; tämä edellyttää selkeästi lisää työllisyysmäärärahoja tehtyjen toimien ja muiden toimien lisäksi. Ensi talveksi työttömyys uhkaa nousta selkeästi yli 300 000:n ja niin sanottu laaja työttömyys puoleen miljoonaan (työttömyyseläkkeet ja työllisyystoimet mukaan lukien).
" Tulee käynnistää konkreettisia työllisyyttä edistäviä hankkeita.
" Ruoan hinnan nousu pitää saada katkaistua. Vuokrien korotukset tulee pysäyttää jos ei muuten onnistuta niin asettamalla vuokrasulku.
" Kansallisen päätösvaltamme vahvistaminen ja sen torjuminen että itsenäistä päätösvaltaa luovutetaan pois.
" Kansainvälisyys yhteistyön pohjalta.
" Sotilaallinen liittoutumattomuus ja NATO-jäsenyys olisi virhe, koska Suomi voi edistää paremmin rauhaa kun ei ole osapuolena suurvaltojen eturistiriidoissa.
" Korkean työllisyyden ja ympäristön kannalta kestävän kehityksen aikaansaaminen yhtä aikaa.
" Pankkien ja sijoitusvälittäjien vastuu finanssikriisistä tulee selvittä Suomessa ja muualla. Väärin toimineet tulee saattaa vastuuseen tekemisistään, jotta saadaan eliminoiduksi se, että yhtä uudelleen pankit ja sijoitusvälittäjät toimivat tavalla, joka vahingoittaa muuta yhteiskuntaa, yrityksiä ja kansalaisia.

-Kun maamme saavutti itsenäisyyden, perustuslakiin kirjattiin, että valta kuuluu kansalle, jota edustaa valtiopäiville kokoontuva eduskunta. Sellaiset EU-ratkaisut, jotka kumoavat tämän, eivät ole perustuslakimme ja itsenäisyytemme mukaisia. EU-vaalissa äänestäminen ei merkitse kannanottoa sen suhteen, että hyväksyisi kaiken mitä EU:n nimissä on tehty. Koska Suomi käytännössä toimii EU:ssa, vaalissa voi hyvin äänestää, vaikkei pidä ratkaisuja lainmukaisina. Änestäminen vaikka sen vaikutus olisi heikko, on kuitenkin tärkeä kansalaisoikeus ja demokratian perusta, ja äänioikeuden käyttäminen on yksi vaikuttamisen keino ja ennen kaikkea kannanotto kansanvallan puolesta. Äänestämällä vaihtoehtoa, voi myös ottaa kantaa Suomen EU-politiikkaan ja halutessaan voi protestoida äänestämällä vaihtoehtoa.

-Kokemuksen ja osaamisen sekä johtamistaidon puolesta pystyn hoitamaan parlamentin jäsenen tehtävän laadukkaasti ja Suomen ja kansalaistemme etuja puolustaen. Pystyn hoitamaan muitakin kaikkein vaativimpia tehtäviä mitä yhteiskunnassa on. -Olen yhteistyön rakentaja tärkeiden asioiden edistämiseksi. En siksi harrasta niin sanottua politikointia. Kun on kyse jonkin asian edistämisestä, voin tehdä yhteistyötä kenen kanssa tahansa puoluekantaan tai muuhun taustaan katsomatta, kun edistettävästä asiasta löytyy yhteistä käsitystä. Uskon perustelujen voimaan. Se ei yksin riitä, vaan kansalaistoiminta on erittäin tärkeä osa kansalaisyhteiskunnan ja kansanvallan rakentamista.

-Olen johtamisessa demokraattinen ja otan huomioon kaikkien mielipiteen enkä syrji tai tyrmää ketään. Etsin asioihin ratkaisuja jotka ovat hyväksyttävissä. Jos johonkin asiaan ei löydy yhteisymmärrystä, siirrän sen lisäselvittelyn kohteeksi jos mahdollista. Pystyn vaativaan johtamiseen asioiden ollessa monimutkaisia ja kovan paineen alaisena myös kriisitilanteissa. Henkinen kantti ja terveys riittävät siihen. Tässä auttaa työteliäisyys ja asioiden hoitaminen kiireellisyysjärjestyksessä sekä toimintatapa, joka johtaa siihen, että ihmiset antavat tukea. Vältän sellaista, mikä aiheuttaisi lisäpaineita ja -ongelmia.

-Sovin asioita, mutta en ole koskaan tehnyt likaista lehmänkauppaa, jolla tarkoitan sitä, että olisin sopimuksen osana hyväksynyt jotain mikä ei olisi oikein.

-Suomen Työväenpuoleen ehdokaslista sopii minulle, koska siinä voin olla oma itseni enkä joudu osapuoleksi sellaisiin poliittisiin asetelmiin, joihin en halua.
-Varsinaista vaalirahoitusta ei ole. Tällaisissa ehdokkuuksissa vaikeutena on se, että vaalirahoituksen suhteen Suomi ei ole demokraattinen maa: puoluetuesta päättävät jakavat sen itselleen ja vaalien alla on aina TV- ja lehdistösensuuri, jossa esille päästäminen määritellään sen mukaan onko puolue eduskunnassa eivätkä muut ehdokkaat ole tasa-arvoisia lain edessä.

Henkilökuva
Syntynyt Helsingissä 1951 ja asunut Lauttasaaressa.
Tausta isän suku vuosisatojen ajalta Savonlinnaan nykyisin kuuluvasta Säämingistä. Äidin puolelta suku Perniöstä hänen äitinsä puolelta ja isänsä puolelta Karjalan kannaksen Valkjärveltä. Kansa- ja oppikoulu Savonlinnassa

Kouluaikaiset harrastukset
-Shakki (nuorten Suomen mestaruuskisojen jaettu kuudes sija, myöhemmin Itä-Suomen joukkuemestaruuksia Savonlinnan joukkueessa)
-Partio Savonlinnan Olavin Pojissa, osallistumisia omalla vartiolla partiotaitokisoihin piiritasolla ja kaksi kertaa SM-kisoissa

Muutto Helsinkiin v 1970 opiskelemaan ja sen jälkeen asunut Vantaan Länsimäessä vuosina 1978-1998 ja muutoin Helsingissä. Opiskeluaikana Helsingin yliopistossa mukana opiskelijaliikkeessä opiskelijoiden toimeentulon ja yliopistojen demokraattisen hallintouudistuksen puolesta. Järjestämässä tukea metalli- ja rakennustyöväen lakoille. Vietnamin sodan vastustaminen oli vuosikausia opiskeluaikaisissa mielenosoituksissa.

Vuosina 1969-1971 kesäisin liftausmatkat eri puolille Eurooppaa läpi Ruotsin ja Tanskan Keski-Eurooppaan, Jugoslaviaan, Kreikkaan, Turkkiin, Itä-Eurooppaan, Englantiin, Pohjois-Irlantiin ja Irlantiin. Töitä Saksassa ja Ruotsissa.

Armeija Mikkelissä ja Haminassa RUK:ssa panssarintorjunnassa. Reservissä luutnantti. Varusmiesaikana varusmiestoimikunnassa ja RUK:n oppilaskunnassa varusmiesten edustajana.

Valmistui kansantaloustieteessä ja on valtiotieteen tohtori kansantaloustieteessä väitöskirja-aiheena Suomen talouskasvun pitkän aikavälin tekijät.

Länsimäessä asukastoiminnan järjestäjä koulun, terveysaseman ja muiden asukkaiden kannalta tarpeellisten hankkeiden puolesta. Sen seurauksena Vantaan kaupunginvaltuustossa vuosina 1984-1992 ja myös pääkaupunkiseudun yhteistyövaltuuskunnan liikennelautakunnassa kun seutulippu otettiin käyttöön. Teki mm. aloitteen työsuhdematkalipun käyttöönotosta. Valtuustoaikana useita aloitteita tavallisten asukkaiden kannalta tärkeistä asioista eri puolille Vantaata ja esitykset Vantaan talouskriisin ratkaisemiseksi. Elannon edustajiston jäsen vuosina 1992-2004. Esitti mm. vastaesityksen Elannon asuntojen ja liikekiinteistöjen myynnille vuonna 1995. Myynnit tapahtuivat alhaisiin hintoihin ja Elanto hävisi noin 150 miljoonaa euroa 2000-luvun hintatasoon verrattuna.

Ehdokas vuoden 1994 presidentin vaaleissa kansanliikkeen ehdokkaana. Ehdokkaaksi asettamiseksi kerättiin 25 000 kannatusallekirjoitusta.

Työkokemus
-Kouluaikana metsähoito: taimikon istutus ja hoito, ja maataloustyötä ja elektroniikkatyö Siemensin tehtaalla Saksassa
-Opiskeluaikana Wärtsilän telakalla romujen keräys ja siirto, lyhytaikaisesti Saksassa varastotyö ja Ruotsissa lasiasennustyö, työ hedelmätukussa ja kalasatamassa syväjäädyttämössä, ahtaustyö rekkaterminaalissa, markkinatutkimusraportointi, valmistumisen aikaan vajaa kaksi vuotta rehutehtaalla säkittäjä ja mylläri
-Yhteensä 31 vuotta tutkimus- ja asiantuntijatyössä pankin tutkimusosastolla vuoden ja sitten sosiaali- ja terveysministeriön tutkimusosastolla, sisäasiainministeriön ympäristöosastolla ennen ympäristöministeriön perustamista tutkijana ja 27 vuotta työministeriössä erikoistutkijana, johtavana ekonomistina ja neuvottelevana virkamiehenä (1980-luvulla työvoimaministeriö) ja TEM:ssä.
-Artikkeleita, raportteja, kirjoituksia, selvityksiä, esitelmiä, valmistelutyötä eri aihealueista vuosittain useita. Työllisyyden edistäminen ja työttömyyden alentaminen on työssä keskeinen teema. Teemat ovat kaiken kaikkiaan kattaneet eri aihealueita, kuten verotus, energia, rahoitusala, maailmantalous, kansainvälinen kauppa, aluetalous, ympäristö esimerkkeinä. Keskeinen lähtökohta on ollut vaihtoehtojen kehittely kansalaisille ja suomalaisen yhteiskunnalle tärkeiden kysymysten ratkaisemiseksi. Vetänyt eri ministeriöiden asiantuntijoista koostuvat Työvoima-projektit Työvoima 2000 (1991), Työvoima 2010 (1995), Työvoima 2017 (1999), Työvoima 2020 (2003), Työvoima 2025 (2007), joita on hyödynnetty hallitusten muotoillessa talous- ja työllisyyspolitiikan tavoitteita. Vaikuttanut myös suoraan talous- ja työllisyyspolitiikan ratkaisuihin työllisyyden edistämiseksi ja muilla tavoin ja osa esityksiä on toteutunut, osa ei.
-Tiedotusvälineiden avustaminen ja mm. TV:n dokumenttiohjelmien avustaminen.
-Monipuolista työkokemusta kansainvälisestä yhteistyöstä.

Kansainvälistä työkokemusta
-1970-luvulla Pohjoimainen kesäyliopisto, joka oli pohjoismaisten talous- ja yhteiskuntatieteilijöiden verkosto, joka kokoontui eri maissa vuortellen.
-Tutkijadelegaatio Neuvostoliiton tiedeakatemiassa ja maailman talouden tutkimuslaitoksessa 1985
-Suomen delegaatiossa Kairon väestökonfrenssissa vuonna 1995 ja neuvotteluissa Suomen esitykset omalta tehtäväalueelta.
-Vuosina 1993-1997 Suomen edustaja laadittaessa EY:n ja ETA-alueen tulevana työvoiman arviot. Väestöön iän mukaan ja työvoimaan osallistuvuuteen perustuvat laskelmat maittain
-EU:n Amsterdamin hallitusten välisen kokouksen (EU-sopimusten uusiminen) edellä Suomen esityksiä työllisyysasioissa koskeva valmisteluryhmä. Esitys perusteluineen työryhmässä, jossa käytännön valmisteluvastuu ja esitykset Suomen neuvottelupositiota varten (Amsterdamin kokouksessa työllisyysasia tulivat EU:n tehtäviin ja sopimuksiin).
-1990-luvun lopulla osallistuminen EU:n työllisyyskomitean jaostojen työhön ja mm. työllisyysindikaattoreiden laadintaan (yleisen suoriutumisen mittarit). Jatkona laadittiin työllisyyspolitiikkaseurannan erityismittarit.
-Suomen EU-puheenjohtajakauteen liittyvä koulutus, jossa koulutettiin neuvottelumenettelyä ja sen puheenjohtamista.
-Suomen EU-puheenjohtajakauden valmistelutyö: osallistuminen kasvu- ja työllisyysstrategiaa koskevan raportin laadintaan. Sillä on merkitystä laadittaessa vuonna 2000 Lissabonin strategia.
-Osallistumista erilaisiin EU-tason työkokouksiin ja valmisteluun.
-Suomen edustaja ns. skillnet-verkostossa vuodesta 2005. Siinä laaditaan Työvoima 2000-sarjan raporttien tapaan toimiala- ja ammattialakohtaiset työllisyysarviot sekä työvoima-arviot EU-maille sekä Norjalle ja Sveitsille perustaksi sille, että voidaan kattaa osaamis- ja työvoimatarpeet. Vastaavaa yhteistyötä Luoteis-Venäjän kanssa.
-Ollut Suomesta Euroopan vaihtoehtoista talous- ja työllisyyspolitiikkaa kehittelevien taloustieteilijöiden verkostossa. Osallistumista kokouksiin. Toisena Suomesta Jan-Otto Andersson.
-Esitelmiä Virossa, taloustietelijöiden kokouksissa, WHO:n ja maailmanpankin työkokouksessa Washingtonissa. Esitelmiä eri maiden Suomessa käyneille delegaatioille, joita on eri puolilta maailmaa.
-Muita kansainvälisiä kokouksia: väestötutkimus, kansainvälinen työjärjestö ILO, OECD. Noin 20 kertaa osallistuminen taloustieteilijöiden kansainvälisiin tieteellisiin kokoukseen (Eurooppa, neljä maailman kokousta, joita on neljän vuoden välein).
-Kansainvälisen talouden jatkuva seuranta.
-Muu kokemus erityisesti vapaa-ajan matkustaminen eri puolilla.

Osallistuminen kansalaistoimintaan ja sen tukemiseen
-Opiskeluajan opiskeluliike, varusmiesajan toiminta varusmiesten taloudellisen aseman parantamiseksi, asukastoiminta Helsingissä 1970-luvulla ja Vantaalla kahden vuosikymmenen ajan sekä sitten Helsingissä.
-Työttömien toiminnan ja kampanjoinnin tukeminen avustamalla ohjelmien ja esitysten valmistelua. Työttömien tilaisuuksissa työllisyystilanteen selvittäminen ja sen läpikäyminen, missä kohdin ja miten voitaisiin yrittää vaikuttaa.
-Asiantuntijatukea muille kansalaisliikkeille ja yksityisille ihmisille voimien mukaan.
-Työllisyysasioiden selvittäminen eri puolueiden tilaisuuksissa ja asiantuntijatuki tällä tavoin eri puolueiden työllisyyslinjausten valmisteluun.

Politiikka
-Kansalaisten kannalta tärkeiden asioiden ajamisessa on tärkeä saada mukaan kaikki sen asian kannalla olevat puoluekantoihin katsomatta.
-Sitoutuminen sen edistämiseen, että Suomi menestyisi ja kaikki kansalaiset voisivat saada hyötyä tästä menestyksestä.
-Sitoutuminen heikommassa asemassa olevien tukemiseen ja oikeudenmukaisen tulonjaon ja kansalaisten oikeuksien sekä tasa-arvoisuuden edistämiseen.
-Kansainvälisyydessä eri maiden itsenäisyyden kunnioittaminen ja yhteistyön rakentaminen tältä pohjalta. Suomen rooli siinä, että konflikteja saataisiin purettua, on tärkeä, eikä Suomen tule siksi kuulua vastakkainasettelun pohjalta perustetun NATO:n jäsenyyteen.
-Ketään ei saa syrjiä poliittisen mielipiteen, sukupuolen, uskonnon eikä millään muullakaan perusteella. Erilaisuus tulee hyväksyä ja sitä kunnioittaa ja pyrkiä edistämään asioita yhteistyön pohjalta eri näkemykset huomioon ottaen.
-Suuri kysymys syrjinnässä on se, että niihin, jotka haluavat muuttaa valtarakenteita, kohdistetaan erilaista syrjintää. Tämä tehdään tyypillisesti käyttämällä erilaista leimaamista ja muita vallankäytön mahdollisuuksia. Tällöin kun puolustaa jota kuta, usein käy niin, että leimaus ja vallankäyttö kohdistetaan siihen, joka puolustaa muita. Meillä on vielä pitkä matka aitoon kansanvaltaan ja kansalaisyhteiskuntaan.
-Nuoruus- ja opiskeluaikana heräsi kiinnostus työväenliikkeeseen. Näkemykseni on, että työväenliikkeen ansiota paljolti on, että asiat ovat edistyneet niinkin paljon kuin ovat. Toisaalta työväenliikkeenkin piirissä on tehty paljon virheitä. Usein ongelma on, että henkilöt ajavat omaan etuaan vaikkapa työväenliikkeen avulla ja tällaiset henkilöt saavat liikaa asemaa vallankäytössä.
-Keskeinen asia on työntekijän ja työtätekevien yrittäjien vastakkainasettelun voittaminen. Käytän mielellään ilmaisua työtätekevien etujen puolustaminen, jotta otetaan huomioon työntekijät ja palkansaajat ja työtätekevät yrittäjät.
-Päätösvallan luovuttamista EU:lle pidän pahana virheenä. Tulee toimia yhteistyön pohjalta ja tehdä yhteistyötä kaikkien Euroopan maiden ja maailman maiden kesken. Siten vallan keskittämistä EU:lle sen perustuslain avulla vastustan ja jos se menee läpi, tästä vallankäytön kahleesta tulee vapautua ja siirtyä kansojen ja maamme itsenäisyyttä kunnioittavan yhteistyön pohjalle.

Liikunta ja harrastukset
-Nuoruusajan harrastukset ja tupakoimattomuus ovat säilyttäneet terveyden hyvänä. Vuonna 1993 oli ensimmäinen maratonkokeilu suunnilleen kolmeen ja puoleen tuntiin. Kolmen tunnin alitus ei aivan onnistunut vaan paras aika oli 3 t 6 minuuttia. 45 vuotiaissa heltisi kuitenkin parhaimmillaan veteraanien SM-kisojen kuudes tila. Sittemmin on pienemmissä maratontapahtumissa tullut omissa ikäluokissa kakkos- ja kolmostiloja useitakin ja jokunen ykköstila. Arkangelin maratonilla tuli 50-vuotiaissa kakkossija. Maratoneja on ehtinyt kertyä 74 kpl. Kesäkautena niitä on ollut suunnilleen kuukauden, joskus neljän ja harvemmin kolmen viikon välein. Joka vuosi on yhä edelleen ollut kolmen ja puolen tunnin alituksia. Aiemmin tavalliset 3 t 20 minuutin alitukset edellyttäisivät harjoittelun tiivistämistä ja parantamista, kun ikää on tänä vuonna 58 vuotta. Juoksukilometrejä on viime vuosina ollut vuosittain suunnilleen 2300-2500 kilometriä vuodessa.
-Juoksu on sopinut itselle ja matkoillakin tossut ja verkkarit ovat mukana: aina rako tähän löytyy.
-Shakki on ollut edelleen harrastuksena ja tulee olemaan, mutta pelaamisen vähentäminen näkyy tuloksissa.
-Kirjoittaminen ja lukuharrastus ovat vapaa-ajan tekemistä. Historia ja sen ymmärtäminen on aina kiinnostanut. Ymmärrys historiasta auttaa myös toimimaan viisaasti tänä päivänä.

Pekka Tiainen Vappuna 2009

Pekka Tiainen: Yrjö Maunu Sprengtporten Suomen autonomian ja itsenäisyyden arkkitehtina